Hasselpähkinä-viikunaleipä

Rapeakuorinen leipä, jonka sisus on sitkeä ja jossa on isompia ja pienempiä onkaloita. Voita päälle, tai hyvää sinihomejuustoa. Tämän leivän valmistaminen aloitetaan jo edellisenä iltana, mutta lopputulos on kaiken odottamisen arvoinen.

Mikä saa leivän maun rikkaaksi ja melko happamaksi sekä kuplaverkoston niin herkullisen isoksi? Leivän käymisessä tapahtuu biokemiallisia aineenvaihduntareaktioita, joissa on tuotteina erilaisia happoja ja myös alkoholia. Nämä yhdisteet tuovat valmiiseen leipään hapanta ja muita makuja. Käymistuotteet ovat hieman erilaisia riippuen siitä, mitkä bakteerit tai hiivat ovat pääasiassa käymisen takana. Kun taikina käy ilman hiivaa, siinä muodostuu erilainen kirjo makuaineita, kuin hiivalla käydessä. Makuaineita syntyy lisäksi proteiineista, kun niiden hajotessa vapautuu pienimolekyylisiä, muutamasta aminohaposta muodostuneita yhdisteitä. Kevyinä molekyyleinä ne ovat haihtuvia, joten leipää syötäessä niitä nousee nenäonteloon ja syntyy makuaistimus. Paahteista ja hapanta flavoria kuoreen tulee uunissa: kuumuudessa tapahtuu Maillardin reaktiota nonentsymaattisesti aminohappojen ja sokerien välillä, sekä muita ruskistumisreaktioita. Flavorin takana ovat siis hapot, alkoholit, karbonyyliyhdisteet, peptidit sekä erilaiset Maillardin reaktion tuotteet. Leivän epätasaisen ja sitkeän rakenteen takana on gluteeniverkosto. Vehnän gluteeniproteiinit muodostavat vettä sitoessaan elastisen ja joustavan verkoston. Verkoston rakenne riippuu monesta tekijästä. Vaivatessa verkostoon menevät ilmakuplat toimivat pieninä taskuina, jonne käymisen aikana muodostuu hillidioksidia. Kun taikinassa on runsaasti jauhoja ja sen on jäykkä, ilmataskut ovat pieniä ja yleensä tasakokoisia. Löysässä taikinassa ilmataskut ovat jakautuneet epätasaisemmin ja hiilidioksidin muodostus saa niistä vaihtelevan kokoisia. Gluteeniverkoston rakenteeseen ja taikinan ominaisuuksiin vaikuttavat myös taikinan kohotus- ja lepoajat. Pitkässä kohotuksessa verkoston jännityksiä laukeaa, jolloin taikina pitää paremmin sille annetun muodon. Rakenteesta tulee myös pehmeämpi. Lisäksi verkoston rakenteeseen vaikuttaavat lukuisat muut tekijät, kuten suolat, käymisen aikana syntyvät yhdisteet ja entsyymitoiminta.  Leivän happamuus ja paksu kuori edesauttavat säilymistä ja leikattu leipä pysyikin minulla näin talvisaikaan kolme päivää hyvänä.

Italialaisia leipäkirjoja tutkailleena olen monesti törmännyt juurella kohotettuun vaaleaan leipään. Toinen perinteinen tapa on tehdä ensin pelkästä jauhosta ja vedestä taikina ja antaa sen käydä usean tunnin ajan joko viileässä tai huoneenlämmössä. Seuraavassa vaiheessa lisätään jauhoja ja vettä, ja annetaan käydä taas useita tunteja. Suola ja muut aineet lisätään vasta, kun em. vaiheita on takana useita. Joissain ohjeissa tällä tavalla valmistettu taikina kohotetaan lopuksi vielä joko juurella tai hiivalla. Käytännössä olen huomannut, että kaksivaiheisella leivontatavalla saadaan leipä, jossa maku ja rakenne ovat lähellä näitä perinteisillä tavoilla valmistettuja leipiä. Olen havainnut sen käytännössä hyväksi ja melko nopeaksi tavaksi valmistaa rapeakuorinen, sitkeäsisuksinen leipä. Taikinaan lisättävistä viikunoista tulee bakteerien ja hiivojen ravinteeksi lisää sokereita, joten viikunoilla on sekin etu hyvän maun lisäksi.

Kuten leivänteossa usein, tässäkin tapauksessa näppituntuma on kaiken a ja o. Tarkkoja määriä ei kannata ohjeistaa, sillä jauhojen määrään vaikuttaa niiden kosteuspitoisuus ja tuoreus, ja taikinan rakenteeseen puolestaan ilmankosteus ja lämpötila.

Faktaosuuden jälkeen siirrytään kiinnostavampaan hommaan eli leivontaan!

Hasselpähkinä-viikunaleipä (1 iso ja 1 pienempi leipä)

Leivän valmistus aloitetaan jo edellisenä iltana ja se käy ensin yön yli huoneenlämmössä ilman hiivaa. Sen jälkeen käytetään vielä hiivan kanssa.

Vaihe 1:

N. 0,5 l lämmintä vettä

Jauhoja

Kuivattuja viikunoita, poista kovat osat ja leikkaa pienemmiksi

Ota iso kulho, sillä jauhoja ja vähän vettäkin tulee lisää seuraavassa vaiheessa. Lopullinen taikina tulee olemaan löysää ja kohoamaan paljon, joten pienestä kulhosta se tulee yli. Sekoita käsin veteen jauhoja sekä viikunanpalat, kunnes sinulla on löysä taikina. Tämän tulee olla lähes valuvaa. Peitä kulho kelmulla ja laita liina päälle. Jätä yön yli huoneenlämpöön.

Vaihe 2:

Vähän lämmintä vettä (n. 1 dl)

30 g tuorehiivaa (reilu puolikas hiivapaketista)

2 tl suolaa

Hasselpähkinöitä

Yön yli huoneenlämössä ollut taikina on kohonnut aivan vähän. Tärkeämpää onkin, että siellä on syntynyt makuaineita, jotka maistetaan valmiissa leivässä lähinnä happamina makuina. Liota hiiva pieneen määrään (n. 1 dl) lämmintä vettä ja sekoita taikinaan. Lisää joukkoon pähkinät ja suola. Lisää jauhoja, kunnes taikina ei ole enää valuvaa, mutta yhä löysää (ei pysty muotoilemaan esim. sämpylää). Vaivaa taikinaa käsin noin 5 minuutin ajan. Peitä taas kelmulla ja liinalla ja anna kohota 1-1,5 tunnin ajan.

Kuumenna uuni 275 asteeseen. Korkealla paistolämpötilalla saa paksun, rapean kuoren ja riittävän nopean nousun uunissa tälle löysälle taikinalle.

Laita uunipellille leivinpaperi ja kaada kulhosta suoraan leivinpaperille taikinaa. Kaada siten, että taikina menee paperille leveän pitkulan muotoisesti. Kun löysä taikina on kaadettu, muotoa on hankala muokata jälkeenpäin, joten tässä vaiheessa kannattaa olla tarkkaavainen.

Paista uunissa keskitasolla, ei kiertoilmaa, noin 30 minuutin ajan. Leipä on valmis, kun kuori on saanut hieman rusehtavaa väriä (hieman vähemmän kuin mun tekemässä :)

Anna jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista.

Vaihe 1, ennen käymistä.

Vaihe 1, käymisen jälkeen.

Vaihe 2, loput raaka-aineet lisätty. Ennen kohotusta.

Vaihe 2, kohotuksen jälkeen.

Näin epämäräisen näköinen möykky kohoaa uunissa kauniiksi leiväksi.

Bello e buono!

Piadina ja lisukkeita

Piadina-leipää, lohi-cevicheä, hummusta, avokadotahnaa ja tsatsikia.

Piadina on italaialainen litteä leipä, jota syödään erityisesti Emilia-Romagnan alueella. Tosin se on levinnyt ainakin pohjoisessa laajalti ja Milanossa saikin lähes kaikista kahviloista täytettyjä piadinoja. Piadina muistuttaa ensimmäisiä aiysh-leipiä, jotka egyptiläiset paistoivat savilevyjen päällä faaraoiden Egyptissä. Se on samankaltainen myös Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa sekä Intiassa valmistettavien litteiden leipien kanssa. Lähi-idässä samantyyppisen leivän nimi on khoubiz ja libanonilainen, aivan litteä leipä on nimeltään mankoush. Intiassa esimerkiksi paratha on samankaltainen leipä. Litteiden leipien laaja levinneisyys selittyy yksinkertaisilla raaka-aineilla ja valmistustavalla sekä sillä, että niillä on kätevää kauhoa erilaisia kastikkeita.

Italiassa piadinaa tarjotaan nykypäivänä täytettynä juustolla, keitetyllä tai ilmakuivatulla kinkulla, ja toki siitäkin löytyy Nutellalla täytetty versio. Piadina joko käännetään puoliksi tai kääritään rullalle, jolloin se on helppoa ottaa mukaan ja syödä matkalla.

Meidän eilen syömämme ateria oli sekoitus ruokia Etelä-Amerikasta, Pohjois-Afrikasta ja välimeren alueelta. Kaikki sopi hyvin yhteen ja ne syötiin piadina-leivän kanssa: mieheni laittoi täytteitä päälle ja kääräsisi leivän rullalle ja minä söin tahnoja dippaamalla ja cevicheä haarukalla.

Jos valmistat tällaisen aterian, kannattaa tehdä ensin leipätaikina, sitten tahnat ja ceviche. Leipä on parasta suoraan uunista tulleena, joten sen paisto kannattaa tehdä viimeiseksi.

Piadina 2 hengelle (3 isohkoa leipää)

2,5 dl vehnäjauhoja

1,25 dl haaleaa vettä

1 rkl oliiviöljyä

1/2 tl suolaa

Sekoita jauhot ja suola kulhossa. Kaada keskelle jauhoja vesi ja oliiviöljy koko ajan lusikalla sekoittaen. Taikina on valmista nopeasti ja sen koostumus on silloin jäykkä.

Jaa taikina kolmeen osaan ja litistä jauhotetun pöydän päällä leivät. Voitele alusta, esim. leivinpaperi, oliiviöljyllä; noin 1/2 rkl riittää, jotta oliiviöljy ei löystytä leipiä. Aseta leivät vetäytymään sen päälle kelmulla peitettynä, viileään paikkaan (esim. jääkaappiin) 20 minuutiksi. Lämpimässä niiden rakenne muuttuu liian löysäksi, jolloin niitä on mahdotonta käsitellä.

Paista kuumalla levyllä: valurautapannu käy hyvin. Paistoaika on noin 2 minuuttia per puoli, kunnes pinnan väri on hieman tummunut ja jopa palanut kevysti muutamasta kohdasta.

Tarjoile lämpiminä.

Valmiissa taikinassa jauhot ovat imeneet veden ja koostumus on jäykkä ja hieman elastinen.

Piadinat muotoillaan jauhotetun pöydän päällä.

Tahnat: hummuksen ohje löytyy täältä ja tsatsikin täältä.

Avokadotahna

2 kypsää avokadoa

1/2 limen mehu

hyvin pieni määrä tulista chiliä (esim. habaneroa)

1 pieni valkosipulinkynsi

Sekoita avokadojen liha ja muut ainekset joko haarukalla tai sauvasekoittimella. Rakenne on mielestäni parempi, jos se ei ole sauvasekoittimella liian sileäksi vedetty.

Sitten cevicheen, joka on perulaisen ystäväni ohjeen mukaan tehty. Hän käyttää ehdottomasti vaaleaa kalaa ja italiassa teimme sen ahvenesta. Eilen ei ollut vaaleaa kalaa tiskissä, joten tein sen loheen, joka sopii myös mainiosti makuihin.

Ceviche (2 hengelle)

300 g vaaleaa kalaa, esim. siikaa (lohi sopii myös)

noin 4:n limen mehu

1 varsisellerin varsi

1 pieni punasipuli

hiukan tulista chiliä (esim. habanero)

kourallinen korianteria

suolaa

Aloita punasipulista: pilko se renkaiksi ja laita jääkylmään veteen vähintään 30 minuutiksi. Sipulin kitkerää aromia liukenee veteen ja lisäksi se rapeutuu entisestään.

Purista limeistä mehut.

Käsittele kala niin, että se on ruodotonta ja nahka on poistettu. Leikkaa kala pieniksi, noin 0,5x1,5 cm kokoisiksi paloiksi. Laita kulhoon limenmehu ja lohenpalat ja siirrä jääkaappiin. Limenmehua on sopiva määrä, kun lohi ei ui siellä. Kääntele paloja kypsymisen aika, jotta kaikki pinnat ovat kosketuksissa mehun kanssa. Lohi alkaa raakakypsymään limen happojen vaikutuksesta. Kypsymisaika vaihtelee limejen happamuuden ja kalanpalojen mukaan ja on noin 20-30 minuuttia. Kalan kuuluu jäädä sisältä raa'aksi.

Leikkaa varsiselleri pieniksi kuutioiksi. Kätevää on leikata se ensin pituussuunnassa ohuiksi, pitkiksi suikaleiksi ja sen jälkeen poikittaissuunnassa, jolloin saat pientä palaa.

Leikkaa pieni määrä chiliä pieneksi silpuksi. Leikkaa korianteri isoksi silpuksi.

Valuta punasipuleista vesi pois. Kun lohi on pinnastaan vaalentunut, eikä se ole enää sisältä täysin raaka, yhdistä kaikki ainekset ja suola, maista maku ja lisää chiliä tai suolaa tarpeen mukaan. Laita vielä noin 10 minuutin ajaksi maustumaan jääkaappiin.

Enjoy ja hyvää viikonloppua!

Piadinan ohje ja historiaa: Ingram Christine ja Shapter Jennifer. Il pane, fatto in casa. 2012. Italia: Rusconi libri.

Pähkinäleipä

Leipominen kotona on mukavaa ja kokemuksen myötä se käy myös nopeaksi hommaksi. Ja siistiksi myös - alussa jauhoja oli huomattavasti enemmän ympäri pöytätasoja ja lattialla. Myös taikinan koko on helpompi määrittää, kun on jo muutaman leivän ehtinyt pyöräyttää. Seuraava resepti sopii arjen leivontaan hyvin, sillä kohotusaika on vain pari tuntia ja taikina on helposti käsiteltävää. Kun tulet kotiin päivän aherruksista, vaivaa taikina kasaan ja jätä kohoamaan. Iltapala-ajan lähestyessä laita leipä uuniin ja saat illan lisäksi aamupalaksi leivät.

Variaatiota saa erilaisilla jauhoilla: vehnä, spelttivehnä, ruis, graham... sekä mausteilla, pähkinöillä ja oliiveilla. Jauhojen määrän kanssa näppituntuma kertoo, mikä on tarpeeksi. Niiden tarkka määrä vaihtelee riippuen jauhojen kosteuspitoisuudesta, johon vaikuttavat jauhatusaste, varastointiolosuhteet ja ilmaston kosteus. Minä suosin tuorehiivaa, sillä mielestäni sen määrän säätelyyn syntyy tuntuma ja lisäksi siinä on rustiikkista leipomisen iloa!

Tällä ohjeella valmistetulle taikinalle saa kauniin muodon, kun taikinakasan pintaan ripottelee kevyesti jauhoja, niin ettei taikina tartu käsiin mahdottoman paljon. Sitten taikinan reunaosat käännetään leivän sisään, niin että päällispinta venyy tasaiseksi. Pintaan voi vetää sahalaitaisella veitsellä nopein liikkein kuvioita, jottei leipä kohoa uunissa jalkapalloksi ja ovathan ne myös hyvän näköisiä.

1 leipä

0,75 l jauhoja

0,45 l vettä

25 g tuorehiivaa

2 rkl oliiviöljyä (noin 20 ml)

1 tl suolaa

Ota kraanasta noin 40-asteista vettä. Se jäähtyy nopeasti kulhoon pantaessa ja sekoitettaessa hiiva sinne. Liuota hiiva veteen. Lisää jauhoja noin 1 dl kerrallaan koko ajan sekoittaen. Lisää välissä oliiviöljy ja suola. Jauhojen määrä on sopiva, kun taikina on jämäkkää ja irtoaa melko hyvin kulhon reunoista. Se on kuitenkin vielä selvästi venyvää ja muokkautuvaa.

Anna kohota noin kahden tunnin ajan liinan alla vedottomassa paikassa. Taikina on kohonnut riittävästi, kun se on noin kaksinkertainen.

Muotoile leipä, ylempänä tekstissä vinkki!

Lämmitä uuni 225 asteeseen ja paista leipää noin 30 minuutin ajan, kunnes pinta on saanut rusehtavaa väriä. Ota jäähtymään liinan alle ja leikkaa, kun jäähtynyt hetken aikaa.

Taikina näyttää tältä, kun sen koostumus on hyvä.

Lämmintä leipää ja voita.

Hampurilainen

Hampurilaisten tekemisessä hauskaa on, että täytteitä vaihtelemalla saa aikaan hyvinkin erilaisia burgereita! Laitoimme tällä kertaa täytteiksi avokadotahnaa, omatekemää majoneesia, salaattia, kurkkua, tomaattia ja jauhelihapihvit. Kyljessä oli uunissa valmistettuja ranskalaisia sekä juurestikkuja rosmariinilla ja sormisuolalla maustettuina.

Taikinan ohje on mukailtu italailaisen tv-kokki Benedetta Parodin ohjeesta, sokerimäärää vähentäen ja korvaten voin oliiviöljyllä. Rakenne oli loistava ja samoin maku. Taikinan teko kannattaa aloittaa kolme tuntia ennen suunniteltua syömistä.

Hampurilaissämpylät 4 hengelle

n. 1 l vehnäjauhoja

0,5 l vettä

30 g tuorehiivaa

0,25 dl sokeria

1 muna

0,25 dl oliiviöljyä

1,5 tl suolaa

voiteluun: 1 muna ja 1 rkl kylmää vettä

päälle seesaminsiemeniä

Teen taikina käsin vaivaten, sillä meillä ei ole monitoimikonetta. Ota reilusti kädenlämpöistä vettä ja liuota hiiva siihen. Lisää taikinaan koko ajan sekoittaen vehnäjauhoja, sokeria ja suolaa. Kun rakennetta alkaa olla jo, lisää muna ja oliiviöljy. Lisää jauhoja, kunnes taikina on yhä venyvää, mutta kiinteää, eikä jää käsiin kiinni. Laita taikina liinan alle kohoamaan 1,5-2 tunniksi. Taikina on kohonnut riittävästi, kun sen volyymi on kaksikertainen.

Venytä taikina jauhotetulle tasolle pitkulaiseksi. Leikkaa siitä palasia ja pyörittele sämpylöiksi kevyin ottein. Anna kohota vielä 30 minuutin ajan. Voitele sämpylät kananmunan ja veden sekoituksella ja ripottele päälle seesaminsiemeniä.

Paista 180 asteessa uunin keskitasolla kiertoilmalla noin 20 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kultaista väriä. Suihkauta paistamisen aikana pari kertaa esim. suihkepullolla sämpylöiden päälle vettä, jottei pinta kuivu ja kovaa kuorta muodostu.

Anna jäähtyä liinan alla ennen leikkaamista.

Avokadotahna

4 kypsää avokadoa

1 sitruunan mehu

1 rkl oliiviöljyä

1 kourallinen tuoretta korianteria

1/4 punaisesta, pitkulaisesta chilipalosta (esim. champion-lajike)

1 pieni valkosipulinkynsi

Teko sujuu yksinkertaisesti: laita avokadojen lihat kulhoon, samoin korianteri pienehköksi pilkottuna, valkosipulinkynsi murskattuna ja chili pariin palaan leikattuna siemenineen sekä oliiviöljy ja osa sitruunamehusta. Sekoita tasaiseksi sauvasekottimella ja lisää sitruunamehua maun mukaan. Jos et omista sauvasekoitinta, leikkaa kaikki pieneksi silpuksi ja murskaa haarukan avulla.

Majoneesi

3 pientä munankeltuaista/2 isoa

n. 2,5 öljyä (esim. 2 dl rypsi + 0,5 dl oliivi)

1 rkl sitruunamehua

1 tl valkoviinietikkaa

0,5 tl Dijon-sinappia

hieman suolaa

Erottele tarkasti keltuaiset valkuaisista kulhon pohjalle. Laita ruokalusikkaan rypsiöljyä ja ala tiputtamaan sitä tippa kerrallaan keltuaisten joukkoon koko ajan vispaten. Alkuvaihe on kriittinen, sillä liian suuri öljymäärä voi pilata emulsion muodostumisen. Kun tasainen emulsio alkaa muodostua, voit lorottaa öljyä ohuena norona joukkoon, vispaten jatkuvasti reippaasti. Lisää välillä sitruunamehu, viinietikka, suola ja sinappi vähä kerrallaan ja väliin öljyä lisäten. Kun koostumus on jäykähkö ja maku miellyttää, lopeta öljyn lisääminen. Majoneesin koostumus vaihtelee raaka-aineista ja lämpötiloita riippuen, joten ei kannata lannistua, jos joskus tulee löysempi lopputulos!

Jauhelihapihvit

600 g paistijauhelihaa

2 pientä munaa/1 iso

0,25 dl korppujauhoja

0,5 tl suolaa

reilusti mustapippuria myllystä

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi käsin. "Prässää" käsin pihvit melko ohuiksi: puristele ne tiiviiksi. Ota huomioon, että pihvit menevät hieman kasaan paistettaessa. Paista kuumalla pannulla oliiviöljyssä, parillalla tulee kivan näköiset pihvit.

Juuresranskikset

4 isoa, kiinteää perunaa

2 isoa punajuurta

1 iso lanttu

oliiviöljyä

rosmariinia (tuore/kuivattu)

sormisuolaa

Lämmitä uuni 250 asteeseen. Pese perunat ja poista tummuneet kohdat. Kuori punajuuret ja lanttu. Leikkaa kaikki reilunkokoisiksi tikuiksi. Laita uunipellille leivinpaperin päälle ensin lanttu- ja punajuuripalat, kaada oliiviöljyä päälle ja ripottele päälle rosmariinia. 20 min päästä lisää perunat sekä oliiviöljyä ja rosmariinia ja anna kypsyä noin 40 minuuttia, kunnes kaikki ovat pinnalta rapsakoita, mutta rakenne ole vielä liian löysä. Loppuvaiheessa voit nostaa pellin ylimmälle tasolle, jotta ranskikset saavat vielä rapeutta pintaan. Uunista ottamisen jälkeen ripottele päälle sormisuolaa!

Hampurilassämpylöitä ja pari tavallistakin aamua varten.

Lohisalaatti

Viimeksi tekemäni versio poikkeaa siitä, mihin olen lohisalaatin suhteen tottunut. Lohi oli nimittäin ohuina fileinä ja paistoin niitä vain toiselta puolelta. Ne tulivat melkein läpikypsiksi, ja säilyivät lyhyen paistoajan ansiosta hyvin mehukkaina. Salaatti poikkeaa myös siinä, että siinä ei ole kaikkein perinteisimmät lisukkeet, vaan sitruunamarinoitua kesäkurpitsaa sekä tuoreita herneitä. Näihin makuihin olisi sopinut myös korianteri tai minttu, ensi kerralla laitan jompaa kumpaa.

Huom. Salaatti valmistuu muuten nopeasti, mutta kesäkurpitsan on hyvä marinoitua ainakin tunnin ajan.

Salaatissa on miedot ja sitruunaiset maut. Milloinkohan kyllästyn sitruunaan? Ei tuoreeseen sitruunaan voi kyllästyä!

Salaatin kanssa nautimme yksinkertaisuudessaan hyviä valkosipuli-bruschettoja. Jos maut haluaa pitää mietoina ja hienostuneempina, niin valkosipulileipää ei kannata tehdä tämän salaatin kanssa.

2 hengelle

• salaattia
• 250-300 g lohta
• tuoreita herneitä
• 1 sitruunan mehu
• sitruunamarinoitua kesäkurpitsaa
• suolaa, mustapippuria
• (minttua tai korianteria)

Paistamiseen oliiviöljyä.

Kokoa salaatti: sekoita salaatinlehdet ja marinoitu kesäkurpitsa liemineen kulhossa.

Poista lohesta ruodot ja leikkaa ohuiksi fileiksi. Paista pannulla oliiviöljyssä melko miedolla lämmöllä vain toiselta puolelta, kunnes file on toiselta puolelta vielä hieman raakaa pinnastaan. Nosta lohenpalat salaatin päälle ja rouhi päälle mustapippuria, purista sitruunan mehu ja ripottele vähän suolaa päälle.

Lopuksi laita tuoreet herneet (ja yrtit) päälle.

Sitruunamarinoitua kesäkurpistaa

• 1 kesäkurpitsa
• 1 sitruunan mehu
• 1 rkl oliiviöljyä
• hieman suolaa ja mustapippuria

Vuole esim. juustohöylällä (kuorellisesta) kesäkurpitsasta ohuita, pitkiä siivuja. Sekoita syvässä, pienehkössä kulhossa sitruunamehu, oliiviöljy, suola ja mustapippuri. Lisää kesäkurpitsasiivut ja anna marinoitua jääkaapissa vähintään tunnin ajan.

Bruschettan ohje: Parhaiten tähän sopii mielestäni maultaan vehnäleipä, mutta myös esim. ruisleipä on tosi herkullista käsiteltynä samalla tavalla. Leikkaa leivästä ohuehkoja paloja. Kuumenna oliiviöljy pannulla ja paista kuumalla pannulla vain toiselta puolelta noin 3-5 minuutin ajan. On tärkeää, että pannu ja öljy ovat kuumia, sillä muuten leipä imaisee liikaa öljyä ja rakenne voi jäädä kostuneeksi. Leipiä on hyvä painaa kevysti pannua vasten, niin pinta kypsyy nopeammin ja öljy leviää leipään tasaisemmin. Leivät ovat valmiita, kun pinta on vaalean rusehtava ja rapea. Kuori valkosipuli, leikkaa sen kova pää pois ja hiero leivän pintaa. Valkosipuli tarttuu hyvin rapeaan pintaa.

Fenkolilla ja rosmariinilla maustettu hiivaleipä

Leivän teko on melko vaivatonta ja omatekoiset leivät ovat hyviä, mutta niitä tulee leivottua aika harvoin. Siskoni teki yksi päivä hyvää maalaisleivän tyyppistä hiivaleipää helpon reseptin mukaan, ja samantyyppisiä ohjeita ole nähnyt useita muitakin. Seuraava ohje on muotoutunut leipomiskertojen myötä, ja usein teen 3-4 leipää kerralla. Puolita siis ohje, jos et halua niin montaa. Laitan mukaan usein fenkolinsiemeniä, joskus lisäksi rosmariinia. Yhden tämänpäiväisistä leivistä päälle ripottelin Maldon-suolaa ja koristelin rosmariininoksilla. Tykkään paljon erilaisista tahnoista ja mössöistä leivän kanssa, kuten hummuksesta, tsatsikista ja fetatahnasta. Tulossa on kirjoitus tällaisista tahnoista. Mutta nyt leipäohjeeseen:

• 1 l vettä
• 50 g hiivaa tai 1 noin 20 g kuivahiivaa
• 1,5 l vehnäjauhoja
• 0,5 l täysjyvävehnäjauhoja ( eli grahamjauhoja)
• 1 rkl suolaa
• 2 rkl fenkolinsiemeniä tai 1 rkl fenkolia ja 1 rkl rosmariinia

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää suola, fenkoli (ja rosmariini) ja osa jauhoista. Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä vesi 42 C -asteiseksi ja sekoita hiiva jauhojen joukkoon. Sekoita, ei tarvitse vaivata tasaiseksi. Lisää loput jauhot ja sekoita. Ainekset siis vain sekoitetaan keskenään, vaivausta ei tarvita. Lisää jauhoja tarvittaessa. Taikinan kuuluu jäädä hieman venyväksi, löysähköksi.

Anna kohota liinalla peitettynä noin 3 tuntia.

Paista uunin keskitasolla 230 C -asteessa noin 45 minuuttia.

Anna vetäytyä noin 10 minuuttia ennen leikkaamista.