lauantai 16. helmikuuta 2013

Hyvää viikonloppua!

Kaurapuuroa ja viime kesän mustaviinimarjoja.

Toivotan kaurapuuroannokseni takaa rentouttavaa ja mukavaa viikonvaihdetta. Huomenna on Ravintolapäivä, joten pieniä kojuja ja kekseliäitä ruokaideoita on taas monissa kadunkulmissa!

Kaurasta lisää löytyy blogista tämän linkin takaa.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Piadina ja lisukkeita

Piadina-leipää, lohi-cevicheä, hummusta, avokadotahnaa ja tsatsikia.

Piadina on italaialainen litteä leipä, jota syödään erityisesti Emilia-Romagnan alueella. Tosin se on levinnyt ainakin pohjoisessa laajalti ja Milanossa saikin lähes kaikista kahviloista täytettyjä piadinoja. Piadina muistuttaa ensimmäisiä aiysh-leipiä, jotka egyptiläiset paistoivat savilevyjen päällä faaraoiden Egyptissä. Se on samankaltainen myös Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa sekä Intiassa valmistettavien litteiden leipien kanssa. Lähi-idässä samantyyppisen leivän nimi on khoubiz ja libanonilainen, aivan litteä leipä on nimeltään mankoush. Intiassa esimerkiksi paratha on samankaltainen leipä. Litteiden leipien laaja levinneisyys selittyy yksinkertaisilla raaka-aineilla ja valmistustavalla sekä sillä, että niillä on kätevää kauhoa erilaisia kastikkeita.

Italiassa piadinaa tarjotaan nykypäivänä täytettynä juustolla, keitetyllä tai ilmakuivatulla kinkulla, ja toki siitäkin löytyy Nutellalla täytetty versio. Piadina joko käännetään puoliksi tai kääritään rullalle, jolloin se on helppoa ottaa mukaan ja syödä matkalla.

Meidän eilen syömämme ateria oli sekoitus ruokia Etelä-Amerikasta, Pohjois-Afrikasta ja välimeren alueelta. Kaikki sopi hyvin yhteen ja ne syötiin piadina-leivän kanssa: mieheni laittoi täytteitä päälle ja kääräsisi leivän rullalle ja minä söin tahnoja dippaamalla ja cevicheä haarukalla.

Jos valmistat tällaisen aterian, kannattaa tehdä ensin leipätaikina, sitten tahnat ja ceviche. Leipä on parasta suoraan uunista tulleena, joten sen paisto kannattaa tehdä viimeiseksi.


Piadina 2 hengelle (3 isohkoa leipää)

2,5 dl vehnäjauhoja
1,25 dl haaleaa vettä
1 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa

Sekoita jauhot ja suola kulhossa. Kaada keskelle jauhoja vesi ja oliiviöljy koko ajan lusikalla sekoittaen. Taikina on valmista nopeasti ja sen koostumus on silloin jäykkä.

Jaa taikina kolmeen osaan ja litistä jauhotetun pöydän päällä leivät. Voitele alusta, esim. leivinpaperi, oliiviöljyllä; noin 1/2 rkl riittää, jotta oliiviöljy ei löystytä leipiä. Aseta leivät vetäytymään sen päälle kelmulla peitettynä, viileään paikkaan (esim. jääkaappiin) 20 minuutiksi. Lämpimässä niiden rakenne muuttuu liian löysäksi, jolloin niitä on mahdotonta käsitellä.

Paista kuumalla levyllä: valurautapannu käy hyvin. Paistoaika on noin 2 minuuttia per puoli, kunnes pinnan väri on hieman tummunut ja jopa palanut kevysti muutamasta kohdasta.

Tarjoile lämpiminä.

Valmiissa taikinassa jauhot ovat imeneet veden ja koostumus on jäykkä ja hieman elastinen.

Piadinat muotoillaan jauhotetun pöydän päällä.

Tahnat: hummuksen ohje löytyy täältä ja tsatsikin täältä.

Avokadotahna

2 kypsää avokadoa
1/2 limen mehu
hyvin pieni määrä tulista chiliä (esim. habaneroa)
1 pieni valkosipulinkynsi

Sekoita avokadojen liha ja muut ainekset joko haarukalla tai sauvasekoittimella. Rakenne on mielestäni parempi, jos se ei ole sauvasekoittimella liian sileäksi vedetty.

Sitten cevicheen, joka on perulaisen ystäväni ohjeen mukaan tehty. Hän käyttää ehdottomasti vaaleaa kalaa ja italiassa teimme sen ahvenesta. Eilen ei ollut vaaleaa kalaa tiskissä, joten tein sen loheen, joka sopii myös mainiosti makuihin.


Ceviche (2 hengelle)

300 g vaaleaa kalaa, esim. siikaa (lohi sopii myös)
noin 4:n limen mehu
1 varsisellerin varsi
1 pieni punasipuli
hiukan tulista chiliä (esim. habanero)
kourallinen korianteria
suolaa

Aloita punasipulista: pilko se renkaiksi ja laita jääkylmään veteen vähintään 30 minuutiksi. Sipulin kitkerää aromia liukenee veteen ja lisäksi se rapeutuu entisestään.

Purista limeistä mehut.

Käsittele kala niin, että se on ruodotonta ja nahka on poistettu. Leikkaa kala pieniksi, noin 0,5x1,5 cm kokoisiksi paloiksi. Laita kulhoon limenmehu ja lohenpalat ja siirrä jääkaappiin. Limenmehua on sopiva määrä, kun lohi ei ui siellä. Kääntele paloja kypsymisen aika, jotta kaikki pinnat ovat kosketuksissa mehun kanssa. Lohi alkaa raakakypsymään limen happojen vaikutuksesta. Kypsymisaika vaihtelee limejen happamuuden ja kalanpalojen mukaan ja on noin 20-30 minuuttia. Kalan kuuluu jäädä sisältä raa'aksi.

Leikkaa varsiselleri pieniksi kuutioiksi. Kätevää on leikata se ensin pituussuunnassa ohuiksi, pitkiksi suikaleiksi ja sen jälkeen poikittaissuunnassa, jolloin saat pientä palaa.

Leikkaa pieni määrä chiliä pieneksi silpuksi. Leikkaa korianteri isoksi silpuksi.

Valuta punasipuleista vesi pois. Kun lohi on pinnastaan vaalentunut, eikä se ole enää sisältä täysin raaka, yhdistä kaikki ainekset ja suola, maista maku ja lisää chiliä tai suolaa tarpeen mukaan. Laita vielä noin 10 minuutin ajaksi maustumaan jääkaappiin.


Enjoy ja hyvää viikonloppua!



Piadinan ohje ja historiaa: Ingram Christine ja Shapter Jennifer. Il pane, fatto in casa. 2012. Italia: Rusconi libri.

torstai 7. helmikuuta 2013

Parsakaali-pekonipasta



Parsakaali-pekonipastassa maistuu lehtipersilja ja hennosti minttu ja särmää se saa pekonista. Parsakaalit  hörytetään kypsiksi, ei kuitenkaan ihan löysäksi asti. Pastaksi sopii mielestäni parhaiten lyhyt versio, esimerkiksi penne tai vastaava, tällä kertaa käytin orecchiette-mallista pastaa. Hyvälaatuiseen pastaan kastike tarttuu hyvin ja sen "al dente" -kypsyysaste on helppoa arvioida - se ei kypsy hetkessä liian pehmeäksi.

Pohjana kastikkeelle käytin yrttiöljyä, jonka ohjeen näet klikkaamalla tästä! Yrttiöljyyn vielä vinkki: lisää oliiviöljyä varovaisella kädellä, jotta rakenne ei tule liian öljyiseksi ja liukkaaksi!


4 hengelle

noin 400 g parsakaalia
noin 300 g pekoni
yrttiöljyä (ohje täällä)

Tee yrttiöljy.

Pasta on nopea valmistaa, joten laita heti alussa pastavesi kiehumaan. Laita myös parsakaalin höyrytystä varten vesi kiehumaan.

Leikkaa parsakaali pienehköiksi kimpuiksi ja laita höyryttymään noin 7 minuutin ajaksi, kunnes ne ovat kypsiä, mutta sisällä on vielä napakkaa rakennetta.

Paista pekonia pannulla, kunnes se on rusehtavaa ja rapeaa.

Leikkaa pekoni pieniksi paloiksi. Kun pasta on lähes kypsää, laita pekoninpalat pannulle miedolle lämmölle (pesen välissä pannun pekoninrasvasta, toki rasvankin voi käyttää makua antamaan). Laita pannulle myös parsakaalit ja lämmitä hetki, jolloin myös parsakaalin ylimääräinen vesi haihtuu.

Lisää pannulle pastat ja yrttiöljy. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Raasta päälle parmesaania ja rouhi mustapippuria!

perjantai 1. helmikuuta 2013

Pähkinäleipä



Leipominen kotona on mukavaa ja kokemuksen myötä se käy myös nopeaksi hommaksi. Ja siistiksi myös - alussa jauhoja oli huomattavasti enemmän ympäri pöytätasoja ja lattialla. Myös taikinan koko on helpompi määrittää, kun on jo muutaman leivän ehtinyt pyöräyttää. Seuraava resepti sopii arjen leivontaan hyvin, sillä kohotusaika on vain pari tuntia ja taikina on helposti käsiteltävää. Kun tulet kotiin päivän aherruksista, vaivaa taikina kasaan ja jätä kohoamaan. Iltapala-ajan lähestyessä laita leipä uuniin ja saat illan lisäksi aamupalaksi leivät.

Variaatiota saa erilaisilla jauhoilla: vehnä, spelttivehnä, ruis, graham... sekä mausteilla, pähkinöillä ja oliiveilla. Jauhojen määrän kanssa näppituntuma kertoo, mikä on tarpeeksi. Niiden tarkka määrä vaihtelee riippuen jauhojen kosteuspitoisuudesta, johon vaikuttavat jauhatusaste, varastointiolosuhteet ja ilmaston kosteus. Minä suosin tuorehiivaa, sillä mielestäni sen määrän säätelyyn syntyy tuntuma ja lisäksi siinä on rustiikkista leipomisen iloa!

Tällä ohjeella valmistetulle taikinalle saa kauniin muodon, kun taikinakasan pintaan ripottelee kevyesti jauhoja, niin ettei taikina tartu käsiin mahdottoman paljon. Sitten taikinan reunaosat käännetään leivän sisään, niin että päällispinta venyy tasaiseksi. Pintaan voi vetää sahalaitaisella veitsellä nopein liikkein kuvioita, jottei leipä kohoa uunissa jalkapalloksi ja ovathan ne myös hyvän näköisiä.


1 leipä

0,75 l jauhoja
0,45 l vettä
25 g tuorehiivaa
2 rkl oliiviöljyä (noin 20 ml)
1 tl suolaa

Ota kraanasta noin 40-asteista vettä. Se jäähtyy nopeasti kulhoon pantaessa ja sekoitettaessa hiiva sinne. Liuota hiiva veteen. Lisää jauhoja noin 1 dl kerrallaan koko ajan sekoittaen. Lisää välissä oliiviöljy ja suola. Jauhojen määrä on sopiva, kun taikina on jämäkkää ja irtoaa melko hyvin kulhon reunoista. Se on kuitenkin vielä selvästi venyvää ja muokkautuvaa.

Anna kohota noin kahden tunnin ajan liinan alla vedottomassa paikassa. Taikina on kohonnut riittävästi, kun se on noin kaksinkertainen.

Muotoile leipä, ylempänä tekstissä vinkki!

Lämmitä uuni 225 asteeseen ja paista leipää noin 30 minuutin ajan, kunnes pinta on saanut rusehtavaa väriä. Ota jäähtymään liinan alle ja leikkaa, kun jäähtynyt hetken aikaa.


Taikina näyttää tältä, kun sen koostumus on hyvä.

Lämmintä leipää ja voita.

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Yrttiöljy pastalle



Pastakastikkeen pohjaksi syntyy hetkessä yrttiöljy, johon yhdistämällä esimerkiksi parsakaalia tai artisokkaa saa annokseen lisää ruokaisuutta. Kun aikaa on vähän, yrttiöljy on kätevä vaihtoehto.

Siihen tarvitset: minttua ja lehtipersiljaa, kumpaakin kourallisen verran (1 ruukku). Lisäksi oliiviöljyä ja 1/2 sitruunan mehu sekä hieman suolaa. Kaikki ainekset ajetaan sauvasekottimella tasaiseksi kastikkeeksi.

Joukkoon mukaan sopii: artisokka, höyrytetty parsakaali, paistetut jättikatkaravunpyrstöt ja moni muu.

Pasta yrttiöljyn ja artisokan kanssa.

Valokuvista: jostakin syystä kuvat näkyvät suuressa koossa epätarkkoina blogissa. Selvittelen, mistä se voisi johtua ja toivottavasti löydän ratkaisun!

maanantai 28. tammikuuta 2013

Hampurilainen



Hampurilaisten tekemisessä hauskaa on, että täytteitä vaihtelemalla saa aikaan hyvinkin erilaisia burgereita! Laitoimme tällä kertaa täytteiksi avokadotahnaa, omatekemää majoneesia, salaattia, kurkkua, tomaattia ja jauhelihapihvit. Kyljessä oli uunissa valmistettuja ranskalaisia sekä juurestikkuja rosmariinilla ja sormisuolalla maustettuina.

Taikinan ohje on mukailtu italailaisen tv-kokki Benedetta Parodin ohjeesta, sokerimäärää vähentäen ja korvaten voin oliiviöljyllä. Rakenne oli loistava ja samoin maku. Taikinan teko kannattaa aloittaa kolme tuntia ennen suunniteltua syömistä.


Hampurilaissämpylät 4 hengelle

n. 1 l vehnäjauhoja
0,5 l vettä
30 g tuorehiivaa
0,25 dl sokeria
1 muna
0,25 dl oliiviöljyä
1,5 tl suolaa

voiteluun: 1 muna ja 1 rkl kylmää vettä
päälle seesaminsiemeniä

Teen taikina käsin vaivaten, sillä meillä ei ole monitoimikonetta. Ota reilusti kädenlämpöistä vettä ja liuota hiiva siihen. Lisää taikinaan koko ajan sekoittaen vehnäjauhoja, sokeria ja suolaa. Kun rakennetta alkaa olla jo, lisää muna ja oliiviöljy. Lisää jauhoja, kunnes taikina on yhä venyvää, mutta kiinteää, eikä jää käsiin kiinni. Laita taikina liinan alle kohoamaan 1,5-2 tunniksi. Taikina on kohonnut riittävästi, kun sen volyymi on kaksikertainen.

Venytä taikina jauhotetulle tasolle pitkulaiseksi. Leikkaa siitä palasia ja pyörittele sämpylöiksi kevyin ottein. Anna kohota vielä 30 minuutin ajan. Voitele sämpylät kananmunan ja veden sekoituksella ja ripottele päälle seesaminsiemeniä.

Paista 180 asteessa uunin keskitasolla kiertoilmalla noin 20 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kultaista väriä. Suihkauta paistamisen aikana pari kertaa esim. suihkepullolla sämpylöiden päälle vettä, jottei pinta kuivu ja kovaa kuorta muodostu.

Anna jäähtyä liinan alla ennen leikkaamista.



Avokadotahna

4 kypsää avokadoa
1 sitruunan mehu
1 rkl oliiviöljyä
1 kourallinen tuoretta korianteria
1/4 punaisesta, pitkulaisesta chilipalosta (esim. champion-lajike)
1 pieni valkosipulinkynsi

Teko sujuu yksinkertaisesti: laita avokadojen lihat kulhoon, samoin korianteri pienehköksi pilkottuna, valkosipulinkynsi murskattuna ja chili pariin palaan leikattuna siemenineen sekä oliiviöljy ja osa sitruunamehusta. Sekoita tasaiseksi sauvasekottimella ja lisää sitruunamehua maun mukaan. Jos et omista sauvasekoitinta, leikkaa kaikki pieneksi silpuksi ja murskaa haarukan avulla.


Majoneesi

3 pientä munankeltuaista/2 isoa
n. 2,5 öljyä (esim. 2 dl rypsi + 0,5 dl oliivi)
1 rkl sitruunamehua
1 tl valkoviinietikkaa
0,5 tl Dijon-sinappia
hieman suolaa

Erottele tarkasti keltuaiset valkuaisista kulhon pohjalle. Laita ruokalusikkaan rypsiöljyä ja ala tiputtamaan sitä tippa kerrallaan keltuaisten joukkoon koko ajan vispaten. Alkuvaihe on kriittinen, sillä liian suuri öljymäärä voi pilata emulsion muodostumisen. Kun tasainen emulsio alkaa muodostua, voit lorottaa öljyä ohuena norona joukkoon, vispaten jatkuvasti reippaasti. Lisää välillä sitruunamehu, viinietikka, suola ja sinappi vähä kerrallaan ja väliin öljyä lisäten. Kun koostumus on jäykähkö ja maku miellyttää, lopeta öljyn lisääminen. Majoneesin koostumus vaihtelee raaka-aineista ja lämpötiloita riippuen, joten ei kannata lannistua, jos joskus tulee löysempi lopputulos!


Jauhelihapihvit

600 g paistijauhelihaa
2 pientä munaa/1 iso
0,25 dl korppujauhoja
0,5 tl suolaa
reilusti mustapippuria myllystä

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi käsin. "Prässää" käsin pihvit melko ohuiksi: puristele ne tiiviiksi. Ota huomioon, että pihvit menevät hieman kasaan paistettaessa. Paista kuumalla pannulla oliiviöljyssä, parillalla tulee kivan näköiset pihvit.



Juuresranskikset

4 isoa, kiinteää perunaa
2 isoa punajuurta
1 iso lanttu
oliiviöljyä
rosmariinia (tuore/kuivattu)
sormisuolaa

Lämmitä uuni 250 asteeseen. Pese perunat ja poista tummuneet kohdat. Kuori punajuuret ja lanttu. Leikkaa kaikki reilunkokoisiksi tikuiksi. Laita uunipellille leivinpaperin päälle ensin lanttu- ja punajuuripalat, kaada oliiviöljyä päälle ja ripottele päälle rosmariinia. 20 min päästä lisää perunat sekä oliiviöljyä ja rosmariinia ja anna kypsyä noin 40 minuuttia, kunnes kaikki ovat pinnalta rapsakoita, mutta rakenne ole vielä liian löysä. Loppuvaiheessa voit nostaa pellin ylimmälle tasolle, jotta ranskikset saavat vielä rapeutta pintaan. Uunista ottamisen jälkeen ripottele päälle sormisuolaa!

Hampurilassämpylöitä ja pari tavallistakin aamua varten.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Sitruuna-avokado-kaalisalaattia ja lohta




Valko- puna- ja savojinkaali ovat usein vähemmälle huomiolle jääviä kasviksia - johtuisiko niiden perinteisestä yhdistämisestä kaalikääryleisiin ja haudutettuun kaaliin, jotka eivät ole suosituimpien tai trendikkäimpien ruokien listalla. Nämä kaalit ovat ruokaisia ja herkullisia myös raa'assa muodossa. Salaatissa käytettäessä ne usein tarvitsevat raskaamman kastikkeen, kuin salaatinlehdet, tasapainottamaan paksuja ja joskus sitkeitäkin lehtiä. Valko- puna- ja savojinkaalin kanssa sopivat happamat maut, sillä ne peittävät kaalin rikkipitoisten yhdisteiden aromia. Tuhdissa coleslaw-salaatissa on majoneesia, valkoviinietikkaa ja sinappia. Raakaruokatrendin myötä usein näkee lehtikaalia käsiteltävän sitruunamehulla ja sormisuolalla sen rakenteen pehmentämiseksi. Kaaliraasteet sopivat puolestaan sellaisinaan lisukkeiksi, sillä pieninä annoksina raasteen kova koostumus ei haittaa, eikä rikin vivahde maussa ala tuntumaan liialta. Maitohappokäymisellä eli fermentaatiolla valkokaalista valmistettu hapankaali saa monet koukkuun happamalla maullaan ja on perinteisesti käytetty saksalaisessa ja venäläisessä keittiössä. Koreassa puolestaan valmistetaan fermentaatiolla "kimciä", jossa mausteina on punaista pippuria, inkivääriä ja valkosipulia.

Kasvistaseen mukaan kaaleja kulutettiin Suomenna vuonna 2008 5,57 kg/hlö (kasvikset.fi). Perunaa kulutettiin 58,7 kg/hlö, kasvihuonevihanneksia 29,81 kg/hlö ja juureksia 11,2 kg/hlö. Kaalien syönti oli siten melko vähäistä. Valkokaali oli suosituin, se oli viidenneksi syödyin kasvis (2,90 kg/hlö), ero kärjen tomaattiin (11,90 kg/hlö) ja kurkkuun (10,03 kg/hlö) oli huomattava.

Ja nyt ruokaohjeeseen, jossa on käytetty raakaa kaalia. Ohjeeseen sain idean siitä, kun pari muutama henkilö lähipiirissäni tekevät usein kaalisalaattia lehtikaalista. Savojinkaali sopii tähän kanssa hyvin, sillä siinä on samanlainen kurttuinen ja sitkeähkö rakenne, vihreä väri ja vain vähän rikkimäistä aromia.

Kahdelle:
  • 400 g lohta
  • 500 g savojinkaalia
  • pieni kourallinen minttua
  • 1 sitruunan mehu
  • 1/2 tl Maldon-suolaa
  • 2 avokadoa
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 pieni valkosipulinkynsi
  • 1/4 punaista chiliä (noin 1 cm)
  • vähän mustapippuria myllystä
Ihan aluksi on hyvä käsitellä lohi valmiiksi: ottaa ruodot ja nahka pois. Leikkaa lohi kahteen osaan.

Purista sitruunanmehu ja varaa siitä puolet avokadotahnaa varten ja puolet kaalille. Silppua minttu melko isoksi silpuksi. Laita isoon kulhoon sitruunamehua ja mintut.

Revi savojinkaali pienehköiksi paloiksi ja laita palat kulhoon sitruunamehun ja mintun seuraksi. Lisää joukkoon suola hieroen sitä samalla kaalinlehtiin. Sekoittele salaattia käsin hieroen lehtiä toisiaan vasten - ne pehmenevät, jolloin rakenne muuttuu yhtenäisemmäksi.

Tee avokadotahna sauvasekoittimella: lisää sitruunamehu, ota avokadoista lihat, kuori valkosipulinkynsi ja pilko se pienemmäksi, lisää joukkoon oliiviöljyä, chili siemenineen ja mustapippuria. Sekoita tasaiseksi massaksi.

Yhdistä kaali- ja avokado-osat ja sekoittele, kunnes avokadotahnaa on tasaisesti joka puolella. Laita lautaselle valmiiksi odottamaan lohta.

Kuumenna pannu. Paista lohipaloja oliiviöljyssä kummaltakin puolelta noin 5 minuutin ajan, palan paksuudesta riippuen. Paistolämpötila saa olla kuuma, mutta alenna lämpöä, jos pinta alkaa tummua liikaa. Lopputulokseksi kuumalla lämpötilalla saadaan rapea, hieman rusehtava paistopinta ja mehevä sisus, joka on juuri ja juuri kypsän puolella.

Aseta lohenpala kaalisalaatin päälle ja rouhaise lohen päälle vielä vähän mustapippuria ja ripottele hieman Maldin suolaa. Hyvää ruokahalua!


Lähde: Kotimaiset kasvikset ry. www.kasvikset.fi.