Olin noin viikko sitten Milanossa käymässä, oli ihanaa palata sinne vaihdon jälkeen! Talvi-ilma oli silloin paras mahdollinen, sillä aurinko paistoi ja yhtenä päivänä satoi lunta. Bej oh Bej -joulumarkkinoilla Parco Sempionen laidalla myytiin ruokaa, antiikkia ja erilaisia esineitä. Ruoissa eniten edustettuina olivat salamit, juustot ja erilaiset makeat herkut. Moni koju möi paahdettuja kastanjoita. Kaupungissa oli paljon italialaisia sekä turisteja ja keskusta kuhisikin enemmän, kuin mitä näin kertaakaan kevään ja alkukesän aikana. Tylsä puoli oli, että taloustilanne näkyi joulumarkkinoissakin: monet kauppiaat olivat joutuneet sanomalehden mukaan laskemaan hintoja reilusti, mutta siitä huolimatta kauppa ei käynyt riittävästi.
Mikä piristysruiske nähdä sinistä taivasta, eloisia ihmisiä ja erittäin rikasta ruokamaailmaa. Jälleen sain kokemuksen siitä, miten italiassa ryppyotsaisuus on harvoin tavattava ominaisuus: olimme ravintolassa illallisella ja naapuripöydässä juotiin kuohuvaa. Tilasimme oman pikkupullon, mutta sen sijaan ravintolan omistaja otti pariskunnan coolerista pullon, toi lasit ja kaatoi meille kuohuvaa. Kohotimme maljan yhdessä omistajan ja pariskunnan kanssa. Pari osoittautui ravintolan omistajan ystäviksi, ja omistaja toikin heille uuden, ison pullon saman tien. Siitäkin tarjottiin kierros meille, ja vielä seuraavakin... Kupliva olikin hieman hienompaa sorttia, Krugia. Laskussa loppuillan samppanjakimara ei näkynyt. Tällaiset teot tuntemattomia kohtaan tuntuvat niin mukavilta!
 |
| Keksejä, karamelleja, kuivattuja hedelmiä ja marsipaania. |
 |
| Canditi eli sokeroituja hedelmiä. |
 |
| ja salamia, montaa erilaista. |
 |
| Koristekaalia. |
 |
| La Rosa nera, yksi suosikkiravintoloistani Milanossa. Toscanalaista ruokaa. |
 |
| Jouluvaloja Breran kaupunginosassa. |
 |
| Galleria Vittorio Emmanuele oli saanut komeat jouluvalot ja oli täpötäynnä ihmisiä, kuten lähes aina. |
 |
| Porta Nuova, uutta Milanoa. |
 |
| Kauniit päivät mahdollistivat pitkät kävelyt. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti