Simpukkapasta

Lähikaupan kalatiski on täynnä herkkuja, ja tällä kertaa päädyimme siskoni kanssa perinteiseen ratkaisuun ja valitsimme sinisimpukoita. Tiskin takana setä kysyi, haluammeko että ne pestään, ja vastattuamme "kyllä" hän laittoi ne korkeaan, teräksiseen sylinteriin, jossa ne olivat sitten pesussa muutaman minuutin ajan. Vastaavaa laitetta en ole nähnyt Suomessa. Saimme pestyt simpukkamme ja lisäksi ostoskorimme täydentyi valkoviinillä, timjamilla, persiljalla, valkosipulilla, majoneesilla ja vehnäleivällä.

Kotona testasimme simpukoiden elintilan kopauttamalla jokaista veitsen tylpällä päällä. Jos kuori sulkeutui, simpukka oli elävä, ja kuolleet heitettiin pois. Äyriäiset pilaantuvat nopeasti, kun kuolleena niissä olevat bakteerit lisääntyvät nopeasti ja voivat myös tuottaa toksiineja.

Teimme oheen valkosipulimajoneesin oikaistulla tavalla: emme valmistaneet sitä itse, vaan sekoitimme valmiiseen majoneesiin valkosipulia ja sitruunamehua. Siskoni halusi syödä simpukat leivän kanssa, ja minun teki mieli pastaa, joten oma annokseni koostui simpukkapastasta, parmesaanista ja leivästä.

Valmistimme simpukat traditionaaliseen tapaan valkoviiniliemeen, ohje 4 hengelle menee näin:

• 1-1,5 kg sinisimpukoita
• 1 pullo kuivaa valkoviiniä
• 1 iso sipuli
• 1 sitruunan mehu
• 3 valkosipulinkynttä
• 1/2 nippua tuoretta timjamia
• kourallinen lehtipersiljaa
• suolaa, mustapippuria
• oliiviöljyä

Oheen esim. leipää, pastaa, valkosipulimajoneesia.

Leikkaa sipuli pieniksi kuutioiksi ja kuullota isossa kattilassa oliiviöljyssä. Hienonna valkosipulinkynnet ja lisää kattilaan. Kaada joukkoon reilusti valkoviiniä - koko pulloa ei kannata laittaa kerralla, vaan katsoa nestetarve tarkemmin myöhäisemmässä vaiheessa.

Leikkaa timjaminoksat pienemmiksi ja lisää liemeen. Joskus lehdet lähtevät hyvin irti, mutta usein varsin katkeilee sitä yrittäessä, jolloin oman kärsivällisyyteni raja on saavutettu ja leikkaan vain oksat pienemmiksi. Hienonna lehtipersilja ja lisää joukkoon. Lisää suola ja mustapippuri.

Kun liemi on porissut hiljalleen noin 5 minuuttia, tarkista maku. Lisää viiniä, yrttejä tai suolaa tarvittaessa. ja laita simpukat joukkoon, sekä sitruunamehu. Keitä noin 5 minuuttia, kunnes simpukat ovat kypsyneet.

Nauti kuiva, viileän valkoviinin kanssa!

Lohisalaatti

Viimeksi tekemäni versio poikkeaa siitä, mihin olen lohisalaatin suhteen tottunut. Lohi oli nimittäin ohuina fileinä ja paistoin niitä vain toiselta puolelta. Ne tulivat melkein läpikypsiksi, ja säilyivät lyhyen paistoajan ansiosta hyvin mehukkaina. Salaatti poikkeaa myös siinä, että siinä ei ole kaikkein perinteisimmät lisukkeet, vaan sitruunamarinoitua kesäkurpitsaa sekä tuoreita herneitä. Näihin makuihin olisi sopinut myös korianteri tai minttu, ensi kerralla laitan jompaa kumpaa.

Huom. Salaatti valmistuu muuten nopeasti, mutta kesäkurpitsan on hyvä marinoitua ainakin tunnin ajan.

Salaatissa on miedot ja sitruunaiset maut. Milloinkohan kyllästyn sitruunaan? Ei tuoreeseen sitruunaan voi kyllästyä!

Salaatin kanssa nautimme yksinkertaisuudessaan hyviä valkosipuli-bruschettoja. Jos maut haluaa pitää mietoina ja hienostuneempina, niin valkosipulileipää ei kannata tehdä tämän salaatin kanssa.

2 hengelle

• salaattia
• 250-300 g lohta
• tuoreita herneitä
• 1 sitruunan mehu
• sitruunamarinoitua kesäkurpitsaa
• suolaa, mustapippuria
• (minttua tai korianteria)

Paistamiseen oliiviöljyä.

Kokoa salaatti: sekoita salaatinlehdet ja marinoitu kesäkurpitsa liemineen kulhossa.

Poista lohesta ruodot ja leikkaa ohuiksi fileiksi. Paista pannulla oliiviöljyssä melko miedolla lämmöllä vain toiselta puolelta, kunnes file on toiselta puolelta vielä hieman raakaa pinnastaan. Nosta lohenpalat salaatin päälle ja rouhi päälle mustapippuria, purista sitruunan mehu ja ripottele vähän suolaa päälle.

Lopuksi laita tuoreet herneet (ja yrtit) päälle.

Sitruunamarinoitua kesäkurpistaa

• 1 kesäkurpitsa
• 1 sitruunan mehu
• 1 rkl oliiviöljyä
• hieman suolaa ja mustapippuria

Vuole esim. juustohöylällä (kuorellisesta) kesäkurpitsasta ohuita, pitkiä siivuja. Sekoita syvässä, pienehkössä kulhossa sitruunamehu, oliiviöljy, suola ja mustapippuri. Lisää kesäkurpitsasiivut ja anna marinoitua jääkaapissa vähintään tunnin ajan.

Bruschettan ohje: Parhaiten tähän sopii mielestäni maultaan vehnäleipä, mutta myös esim. ruisleipä on tosi herkullista käsiteltynä samalla tavalla. Leikkaa leivästä ohuehkoja paloja. Kuumenna oliiviöljy pannulla ja paista kuumalla pannulla vain toiselta puolelta noin 3-5 minuutin ajan. On tärkeää, että pannu ja öljy ovat kuumia, sillä muuten leipä imaisee liikaa öljyä ja rakenne voi jäädä kostuneeksi. Leipiä on hyvä painaa kevysti pannua vasten, niin pinta kypsyy nopeammin ja öljy leviää leipään tasaisemmin. Leivät ovat valmiita, kun pinta on vaalean rusehtava ja rapea. Kuori valkosipuli, leikkaa sen kova pää pois ja hiero leivän pintaa. Valkosipuli tarttuu hyvin rapeaan pintaa.

Ricotta-pinaattitäytteiset pastasimpukat

Ricotta-pinaattitäytteen maku on pehmeä ja siinä maistuu sitruuna. Ruoka on nopea valmistaa, ja halutessa sille sopii lisukkeeksi esimerkiksi kevyesti pannulla oliiviöljyssä paistetut kirsikkatomaatit tai vihreä salaatti. Täytetyt pastasimpukat kypsyvät uunissa 150 asteessa hyvin, mutta meillä ei tosiaan ole täällä uunia, ja käytin sen sijaan kannellista paistinpannua loppukypsennyksessä.

2 suurta kahden hengen annosta.


Pasta: suurta simpukkapastaa (conchiglioni).

Täyte:

• 250 g ricottaa
• 500 g tuoretta pinaattia
• 1 sitruunan kuori
• mustapippuria, suolaa
• oliiviöljyä paistamiseen

Kypsennysliemi:

• 1 sitruunan mehu
• 1 dl vettä + 2 dl valkoviiniä 
• tai 3 dl vettä
• suolaa
• lehtipersiljaa, basilikaa ja/tai timjamia

Lopuksi päälle: yrttejä silputtuna, parmesaania, mustapippuria.

Laita pastasimpukat kiehumaan runsaaseen, suolattuun veteen. Ne keitetään vain puolikypsäksi, sillä loppukypsennys tapahtuu liemessä.

Pastan kiehuessa tee kastike: huuhtele pinaatit ja paista pannulla oliiviöljyssä 2 minuutin ajan; kunnes lehdet ovat pehmenneet. Lisää ricotta ja raasta joukkoon hienoksi raasteeksi sitruunankuori. Lisää suola ja mustapippuri. Hauduta 5 minuutin ajan.

Täytä kiehuneet pastasimpukat täytteellä.

Hienonna yrtit. Laita paistinpannulle vesi ja viini / pelkkä vesi, sekä sitruunamehu, suola ja yrtit. Nosta täytetyt pastasimpukat liemeen, liemen ei kuulu ulottua kovin korkealla, jotta sitä ei mene simpukoiden sisään ainakaan paljoa. Hauduta kannen alla noin 10 minuuttia, kunnes pasta tuntuu olevan "al dente" -kypsyysasteessa.

Vaihtoehtoisesti tee viimeinen kypsennysvaihe 150-asteisessa uunissa, noin 10 min.

Hyvää ruokahalua!

Artisokkaa timjami-sitruunaöljyssä

Artisokkaa torilla.

Meillä oli artisokat ostettuna supermarketista ja niistä oli herkulliset varret valitettavasti katkaistu kokonaan.

Artisokkia paistetaan kuumassa öljyssä.

Latva-artisokka on herkullinen ja terveellinen vihannes, joka sopii monenlaiseen käyttöön. Keitettynä siitä voi nyppiä lehden kerrallan ja kastaa voisulaan, ja imaista lehden pehmeän osan suuhunsa. Öljyyn tai suolaliemeen säilötyt artisokat sopivat hyvin salaatteihin ja pastoihin. Täällä Italiassa ruokaohjelmissa näkee usein artisokkia keitettävän kokonaisina oliiviöljyssä ja tarjoiltavan sellaisenaan esim. parmesaanin kanssa alkuruoaksi tai lihan kanssa pääruoaksi. Artisokan parasta osaa ovat sen sydän sekä varsi; varsi pehmenee kypsennettäessä ja se on mielestäni oikeastaan vielä herkullisempi osa, kuin sydän.

Sovelsin öljyssä keittämisen ideaa ja valmistin artisokkalisukkeen, jota olemme syöneet sekä pihvin kanssa, että salaatissa. Ohjeesta tulee iso annos, jostaa riittää lisukkeeksi noin 10 hengelle, tai pienemmälle kokoonpanolle pariksi kerraksi. Olen kokeillut valmistusta sekä esikeiton kanssa että pelkällä öljyssä kypsentämisellä, ja artisokat pehmenivät enemmän ja tulos oli parempi keiton kanssa.

• 4 latva-artisokkaa (piikit leikattu pois)
• noin 1 dl oliiviöljyä
• 1 sitruuna (kuori ja mehu)
• tuoretta timjamia
• suolaa

Nypi artisokan kaikkein uloimmat lehdet pois, sillä ne ovat hyvin puisevia. Kokeile artisokan yläosaa ja jos siinä kohtaa lehdet tuntuvat hyvin kovilta, leikkaa yläosasta vähän pois. 

Keitä artisokkia suolavedessä 7 minuutin ajan. Ole varovainen keitinveden kanssa, sillä artisokan väriaine lähtee huonosti pesussa vaatteista!

Nosta artisokat väärinpäin talouspaperin päälle, jotta niistä valuu ylimääräistä vettä ulos. Voit myös rutistella niitä kevyesti veden poissaamiseksi. Vesi tirisee öljyn kanssa, joten mitä kuivempi, sitä parempi.

Leikkaa kukin artisokka puoliksi, ja leikkaa puolikas ohuksi siivuiksi. Kuumenna oliiviöljy pannulla ja lisää artisokat. Paista noin 10 minuuttia. Leikkaa timjami silpuksi.

Lisää tässä vaiheessa hienoksi raastettu sitruunan kuori, timjami sekä suola. Paista vielä n. 5 minuutin ajan. Maista artisokan kypsyys ja maut.

Lisää vasta juuri ennen tarjoilua sitruunamehu, jotta sen happamuus ei vähenisi.

Artisokka sopii hyvin esim. pihvin lisukkeeksi.
Salaatissa on papuja, kevyesti paistettua omenaa ja balsamicoa.

Suklaasalamia

Lähimmästä leipäkaupasta haettua suklaasalamia

Parhaat italialaiset jälkiruoat ovat mielestäni tiramisu ja salame di cioccolato. Salame di cioccolato, Sisiliasta peräisin oleva jälkiruoka, on täyteläisessä suklaisuudessaan mieletön herkku! Suklaasalamia ole itse vielä valmistanut, sillä läheisestämme leipäkaupasta saa täydellistä versiota siitä; suklaa on kunnolla tummaa, eikä keksiä ole liikaa. Salame di cioccolaton rakenteesta tulee mieleen raaka suklaakeksi, sillä suklaaosa on pehmeää. Keksinpalat seassa ovat kivoja, rapeita sattumia.

Poimin Salame di cioccolaton ohjeen Caffe a modo mio -blogista. Blogissa on myös linkki videoon (italiaksi), josta voi katsoa valmistuksen (huom. videossa vähän eri resepti).

• 150 g kuivia, vaaleita keksejä (esim. cantuccini-keksit)
• 100 g sokeria
• 100 g pehmeää voita
• 1 kananmuna
• 50 g tummaa, makeuttamatonta kaakaojauhetta
• 1 pieni kupillinen tummaa kahvia (useissa resepteissä ei kahvia, jätä pois halutessasi)
• 1 rkl kuivaa marsalaviiniä
• 100 g tummaa suklaata
• tomusokeria päälle lopuksi

Pilko keksit pieniksi palasiksi esim. kaulimen avulla kahden keittiöliinan välissä.

Vatkaa sekaisin voi ja sokeri. Sulata suklaa vesihauteessa. Vispaa joukkoon munat, minkä jälkeen marsalaviini.

Sekoita joukkoon sulatettu, jäähtynyt suklaa ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Kääntele joukkoon ensin osa keksinpalasista ja lisää tarvittaessa. Suklaaosaa pitää mielestäni olla huomattavasti enemmän.

Levitä massa leivinpaperille ja muotoile pyöreäksi pötköksi. Kääri napakasti leivinpaperi ympärille, ja vielä foliota päälle. Laita jääkaappiin vähintään 4 tunniksi kiinteytymään. Kun otat "salamin" jääkaapista, pyörittele se tomusokerissa. Leikkaa siivuiksi ja herrrkuttele!

Suppilovahvero-mustatorvisienirisotto

Alkupala: salaattia ja crostineja tryffeli-kananmaksapateella.

Risotto on mielestäni parasta melko kosteana, aavistuksen "al dente":na ja siten, että yrttien ja valkoviinin maut tulevat esiin selvästi. Päälle vain parmesaania ja oheen hyvää valkkaria - buonissimo! Otin Italiaan mukaan loput joululahjaksi saamistani kuivatuista suppilovahveroista ja mustatorvisienistä, ja siitä lähti yksi päivä innostus tehdä risottoa. Mieheni tekee loistavia risottoja ja seurailenkin hänen tyyliään eli: paljon tuoreita yrttejä, ja valmistus tapahtuu fiilispohjalta kiireettömästi. Usein valkoviinin ja yrttien leijailevat tuoksut saavat mut menemään keittiöön utelemaan "koska syödään?". Jollain voi olla eri tapa risoton valmistuksessa, ja tarkat riisi/neste-suhteet, mutta oman kokemukseni mukaan risotto syntyy tosiaan hiljakseen, kypsyyttä ja makuja tunnustellen.

Risottoon tarvitset: Risottoriisiä, kuivaa valkoviiniä, vettä, voita, parmesaania, yrttejä: lehtipersiljaa, timjamia, basilikaa; mustapippuria ja suolaa. Lisäksi laitan aina sipulia. Risotossa perinteisiä lisiä ovat parsa, sienet ja artisokka ja ne ovat myös omia suosikkejani.

Varaa siis risoton valmistamista varten ainakin tunti aikaa, pullo valkkaria (ruokaan ja kokille) ja muut yllä olevat ainekset. Riisipakkauksessa oleva keittoaika ei usein vastaa riisin kypymiseen risotossa kuluvaa aikaa, sillä vettä on niukemmin ja muita aineita seassa. Itselläni meni viimeksi 45 minuuttia siihen, että pakkauksen mukaan 18 minuutin riisi oli sopivan kypsää.

Kuullota voissa pieneksi hakattua sipulia ja lisää kuullotettujen sipulien joukkoon riisit. Kuullota hetki, mutta ole tarkkana: riisiin tulee nopeasti ruskea pinta ja paahteinen maku, jotka eivät kuulu asiaan. Lisää sitten valkoviiniä ja vettä vähän kerralla, sekoitellen melko usein. Alussa nestettä voi lisätä enemmän kerralla, mutta loppua kohden varovaisesti. Lisää alkuvaiheessa myös pienehköiksi hakatut yrtit sekä reilusti parmesaania (raastettuna noin 1 dl). Lisää suola ja pippuri. Maistele välillä, tarvitseeko risotto jotain maustetta tai valkoviinin makua lisää. Risotto on valmis, kun aivan sisin osa on "al dente".

Parsa/sienet/muu lisä: Parsan voit lisätä raakana, noin 25 minuuttia ennen tarjoilua, tai keitettynä loppuvaiheessa. Kuivatut sienet lisätään noin 25 min ennen.

Annoksen päälle sopii hyvin silputut yrtit, parmesaani ja pari rouhaisua mustapippuria.

Onneksi kuivattuja sieniä on vielä vähän jäljellä, niin voi taas lähiaikoina tehdä risoton!

Torilla

Milanossa on useita pieniä ja isompia toreja pitkin viikkoa. Kämppämme lähellä on joka tiistai ja lauantai tori, joka on pinta-alaltaan pienehkö, mutta aivan täynnä myyntikojuja. Niitä on ihan vieri vieressä, ja eniten kaupataan kasviksia ja juustoja, lisäksi on liha- leipä- ja pähkinäkojuja. Torilla on kova tohina, kun kauppiaat huutelevat tarjouksiaan ja ostajia on paljon liikkeellä. Mekin olemme siskon kanssa käyneet parina viime lauantaina siellä ja viimeksi satuimme sulkemisaikaan paikalle, jolloin kauppiaiden huudot olivat yltyneet, sillä viimeisetkin tuotteet haluttiin myydä pois alennetuin hinnoin.

Kaikki torilta hankitut ruoat ovat olleet todella herkullisia: mansikat maukkaita, tomaatit kypsiä ja makeita, parmesaani hyvänmakuista... Tulevana lauantaina aiomme hankkia torilta kaikki ensi viikon kasvikset, listalla on ainakin artisokkia ja pikku-kesäkurpitsoja.

Toriostoksia

Tyhien laatikoiden vuoret ovat toripäivän päätyttyä aika isot, mutta hetkessä ne on jo viety pois ja alue siistitty.

Cotoletta alla milanese

Cotoletta Milanese Gorgonzolalla ja saksanpähkinöillä, mmmh

Törmäsin opiskelijaruokala Mensassa suomalaiseen Lindaan, joka asuu Milanossa tutkinto-opiskelijana ja on serkkuni ystävä. Sovimme illalliställit lauantaiksi ja Linda ehdotti paikaksi "La Cotoletteria" -nimistä paikkaa, josta saa milanolaista perinneruokaa, cotolettaa (vaihtoehtoisesti costoletta). Se on leivitettyä vasikanleikettä, josta on olemassa variaatioita erilaisilla päällysteillä. Ohella tarjotaan perinteisesti ranskalaiset. Tämähän on juuri samaa ruokaa, joka oli ensimmäinen Milanossa kokkaamani ateria sillä erolla, että siinä ei ollut luuta mukana ja ohella oli vääräoppisesti pastaa, joka kuuluisi syödä ennen secondo piattoa.

Tarpeet: noin 180 g leike/hlö, kananmunaa (noin 1 per leike), kourallinen korppujauhoja tai leivänmuruja ja suolaa.

Päällysteet: esimerkiksi prosciutto crudoa ja parmesan-lastuja tai tomaattikastiketta ja mozzarellaa.

Lisukkeet: perinteisesti ranskalaiset, vaihtoehtoisesti esim. salaattia.

La Cotoletteriassa oli hyvä, trattoria-henkinen tunnelma, hyvä palvelu, ruoka oli hyvää ja annokset isoja. Otin cotolettan Gorgonzolan ja saksanpähkinöiden kera, lisukkeeksi salaattia, ja juomaksi otimme valkkaria. Annokseni oli syntisen hyvä! Jälkiruoaksi otimme yhteisen tiramisun, mikä oli hyvä idea, sillä siitä riitti hyvin kolmelle tytölle.

Tiramisu

Lähteet: http://www.lacotoletteria.com/pages/cotoletteria/locale.cfm ja http://www.cotolettamilanese.it/