Hauskaa vappua!

Suomen vapputunnelman voittanutta ei ole! Tänään kuulemma Helsingissä on aurinkoista, joten vappu alkaa hyvissä merkeissä ainakin sen suhteen. Milanossa on satanut tasaisesti koko päivän, toivottavasti huominen sade-ennuste ei toteudu. Täällä vappua ei toki juhlita, mutta huomenna olisi mukava mennä skumpan ja eväiden kanssa puistoon istumaan - väistyköön siis sade!

Tänään on myös rakkaan ystäväni syntymäpäivä, paljon onnea sinulle ja kiitos jo noin puolet elämästämme kestäneestä ystävyydestä!

Eilen kävimme siskoni kanssa kahvilla California Bakeryssa, joka on oiva paikka, kun haluaa esim. tukevan brunssin, amerikkalaisia leivonnaisia, maukkaan hampurilaisen tai pirtelön. Paikka on auki joka päivä klo 8-24, joten siellä tulee käytyä välillä muiden paikkojen ollessa suljettuina iltapäivästä.

Tuhti porkkanakakkupala.

Nimestään huolimatta italialainen California Bakery on aamiaista, brunssia, lounasta ja pikkupurtavaa tarjoava kahvilaketju. Heillä on viisi toimipistettä Milanossa ja lisäksi liikkuva leipomokärry, California Bee. Yritys sai alkunsa vuonna 1996, kun markkinointijohtajana toiminut mies päätti perustaa oman intohimonsa pohjalta kahvilaketjun. Hän haki inspiraatiota vierailemalla Amerikassa, ja palattuaan alkoi avaamaan omia liikkeitään. Usea vuosi sen jälkeen hän halusi uudistaa yrityksen imagoa ja kääntyi mainostoimiston puoleen. Siellä johtajana työskennellyt nainen ja hän ihastuivat välittömästi, ja nykyään yritys on tämän avioparin yhteinen projekti ja intohimon kohde.

Lähde: http://www.californiabakery.it/

Torisalaatti

Vasemmalla munkinpartaa (la barba di frate tai la barba verde), oikealla minttua.

Nimesin lounaaksi syömämme salaatin "torisalaatiksi", sillä kaikki siinä oleva oliiveja lukuun ottamatta on torilta tänään ostettua, ja koska se muodostui sen pohjalta, mikä oli tänään hyvää torilla. Salaatissa onkin paljon kaikenlaista. Monet sen aineksista voi korvata toisilla, ja sulkuihin olenkin kirjoittanut vaihtoehtoisia aineksia. Ideana on, että ensin tehdään sekoitus, joka sitten syödään salaatinlehtien kanssa. Pieni (esim. 1 h) lepo tekee hyvää sekoitukselle, sillä maut fuusioituvat keskenään.

Laitoin torisalaattiin 2 hengelle:

• 1 sitruunan mehu
• loraus oliiviöljyä
• pieni puska minttua
• pienehkö nippu munkinpartaa (voi korvata esim. viinisuolaheinällä tai tuoreella pinaatilla)
• 1 sitruunan mehu
• loraus oliiviöljyä
• kalamata-oliiveja
• 1 appelsiini
• 1 kurkku
• 1 punasipuli
• kiinteää vuohen tuorejuustoa (myös esim. feta sopii hyvin)
• mustapippuria, suolaa
• salaatinlehtiä

Ryöppää pinaatti, jos käytät sitä, sillä tähän sopii mielestäni pehmennyt pinaatti paremmin, kuin tuore, rapea. Leikkaa kaikki kasvikset, appelsiini sekä juusto kuutioiksi. Leikkaa minttu pieneksi ja laita se sekä oliivit kulhoon. Purista joukkoon sitruunamehu ja rouhi joukkoon mustapippuria ja lisää hiukan suolaa.

Nauti salaatinlehtien ja vaikka patongin kanssa!

Milanon designviikko

Käytiin kahvilla Nespresson näyttelytiloissa.

Design-viikko oli Milanossa viime viikolla tiistaista sunnuntaihin. Siellä oli eri kaluste- ja materiaalivalmistajien näyttelytiloja, ja Rho Fierassa (messukeskus) oli suuret messut. Vaikka en itse olekaan kovin hyvin ajan tasalla designin suhteen, niin oli kiinnostavaa käydä näyttelytiloissa ja nautin myös siitä, että kaduilla oli vilkasta ja pop-up -ruokapaikkoja oli ilmestynyt sinne ja tänne. Löytyi näyttelytiloista myös joitain omaa silmääni miellyttäviä sisustusratkaisuja, lähinnä kylpyhuone- ja keittiökalusteista.

Tänään on superhelpon ruoan ilta, sillä keitin tortellinit ja tein salvia-voikastikkeen. Lisäksi on lihakaupasta haettuja prosciutto crudoa ja salame piccantea. Leipäkaupasta valitsin vakiosuosikkimme: ciabattaa ja suklaasalamia.

Kohta onkin jo vappu, festa del lavoro.

Alla siskoni ottamia kuvia design-viikoilta, poimin hänen otoksistaan mieluisimmat:

Yliopiston päärakennuksella oli paljon tapahtumaa.

Yliopistolla Panasonicin näyttely: led-lamppuihin tuli valo aurinkokennojen energiasta.

Keittiö: Varenna & Poliform.

Mattoja.

Varenna & Poliform. 

Mieheni on joskus uhannut hankkivansa meille kotiin kanan. Tällaistako se sitten olisi?

Varenna & Poliform. 

Tämäniltainen ruoka: tortellineja ja salviavoita sekä kinkkua ja salamia.

Parsaa sateisessa Milanon keväässä

Annos viime keväältä Suomesta, mukana voisulaa, lehtipersiljaa ja itsetehty majoneesi.

Parsasesongin ollessa kuumimmillaan ympäri Eurooppaa, myös täällä Milanossa ruokakauppojen parsamäärät ovat kasvaneet viime aikoina huomattavasti. Vihreää parsaa on tarjolla moninkertaisesti valkoiseen verrattuna, ja se on toki myös halvempaa. Mistäköhän valkoisen parsan vähyys johtuu?

Parsa taipuu moneen, sillä se sopii erinomaisesti risottoon, pastaan, kalan kanssa... ja siitä saa loihdittua erilaisia herkullisia alkupaloja. Seuraavaksi haluan parsaa Hollandaise-kastikkeen kanssa, sillä sitä en ole syönyt kuin vain muutaman kerran.

Viikonloppuna pienen pöytämme ääressä oli kuusi naista parsaillallisella. Nautimme vihreää, ohutta parsaa keitettynä perunasalaatin, omena-vuonankaalisalaatin, prosciutto crudon, parmesaania, valkosipulimajoneesin ja valkoisen leivän kanssa.

Juomina oli italialaisia valko- ja punaviinejä, joista en valitettavasti muista tarkempia tietoja, sekä alkumaljoina booli aineksinaan minttu, lime, kivennäisvesi, appelsiinimehu ja vodka.

Jälkiruoaksi ruotsalainen ystävämme oli tuonut perinteisiä suklaa-kookospalloja.

Ohjeet noin 6 hengelle.

• noin 1 kg parsaa
• 500 g ilmakuivattua kinkkua
• 2 dl majoneesia + 1 iso valkosipulinkynsi + n. 1 rkl sitruunamehua

Leikkaa parsoista kova tyviosa ja mahdolliset nuutuneet osat pois. Vihreää parsaa ei välillä tarvitse kuoria, mutta valkoisen parsan paksu kuori on aina hyvä poistaa. Laita vesi kiehumaan parsakattilaan tai tavalliseen kattilaan ja lisää veteen suolaa (ja halutessasi pari tl sokeria ja voita/oliiviöljyä). Parsat voi sitoa nipuksi, jotta ne on helpompi asettaa kauniisti tarjolle. Kiehumisaika riippuu parsan paksuudesta: ohuilla se on vain n. 3-5 minuuttia ja paksuilla n. 7-10 minuuttia.

Ilmakuivattu kinkku asetellaan tarjoilulautaselle.

Majoneesiin sekoitetaan pieneksi pilkottu valkosipulinkynsi ja sitruunamehua. Lisää sitruunamehu vähitellen, jotta majoneesi ei löysty liikaa.

Raikas perunasalaatti

• noin 700 g kiinteää perunaa
• 1 kurkku
• pieni nippu ruohosipulia
• 1 rkl vahvaa sinappia (esim. Dijon), 1/2 dl sitruunamehua ja 2 rkl oliiviöljyä
• suolaa, mustapippuria

Keitä perunat ja anna niiden jäähtyä. Sekoita kastike sinapista, sitruunamehusta ja oliiviöljystä. Leikkaa kurkku, esim. ohuehkoiksi puoliympyröiksi. Leikkaa perunat kuutioiksi, silppua joukkoon ruohosipuli ja sekoita kaikki keskenään. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Vuonankaali-omenasalaatti

• 500 g vuonankaalia
• 2 omenaa (vihreä tai keltainen/punertava käyvät hyvin)
• 1 kurkku
• 1 rkl sitruunamehua
• paistamiseen oliiviöljyä

Kuori ja leikkaa kurkku pienehköiksi kuutioiksi. Kuori omenat ja leikkaa pienehköiksi siivuiksi. Kuullota omenanpalat oliiviöljyssä ja purista sekaan sitruunamehu. Sekoita vuonankaali, omena ja kurkku.

Oheen vaalea, sitkeää leipää (esim. ciabatta), parmesaania lastuina, sitruunalohkoja, oliiviöljyä, balsamicoa ja mustapippuria.

Paljon tietoa parsasta: Kotimaiset kasvikset ry. Parsa: http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kauden_kasvis/Parsa

Kasvis-kuskus

Kuskusista tai vastaavasti kvinoasta saa hyviä ja ruokaisia annoksia sekä lisukkeita. Ikisuosikkini on klassinen tabbouleh eli kuskus tuoreella mintulla, kurkulla, tomaatilla, sipulilla ja sitruunamehulla höystettynä. Tabbouleh tuli minulle tutuksi Four Season Salads -ruokapaikassa Helsingissä. Paikka sijaitsee nykyisin Kapteeninkadulla, mutta se aloitti Korkeavuorenkadulla noin 10 vuotta sitten. Heillä oli alussa aina tabboulehia ja sen kanssa jogurttikastiketta, ja tämä yhdistelmä vei heti kielen mennessään. Sen jälkeen tabboulehia on tullut tehtyä kotona usein, ja vasta hiljattain olen innostunut tekemään muunlaisiakin ruokia kuskusista ja myös kvinoasta. Ne molemmat sopivat hyvin sekä lämpimänä että kylmänä syötäväksi, ja maustettuna esim. kasvisten kanssa sekoitettuna, tai vaikka lisukkeena kasvispadalle, viininlehtikääryleille tai lihapullille.

Kuskusin kypsennyksessä pitää olla tarkkana, ettei se klimppiinny. Laitan vettä juuri ohjeen mukaisen määrän, sillä muutaman kerran pieni ylimäärä on aiheuttanut klimppiintymistä. Sekoitan kuskusia ja vettä melko usein, jotta tiedän missä vaiheessa kypsyminen on. Kun kuskus on kypsää, otan kannen heti pois ja kääntelen suurimoita, jotta mahdollinen ylimääräinen kosteus haihtuisi, eikä ei imeytyisi niihin.

Kasvis-kuskus 4 hengelle:

• 500 g kuskus-suurimoita
• vettä kuskus-pakkauksen ohjeen mukaan
• 1 sitruunan mehu
• loraus oliiviöljyä
• 1 paprika
• 1 pienehkö kesäkurpitsa
• 1 sipuli
• 200 g manteleita, kuorittuja tai kuorimattomia
• kalamata-oliiveja
• kuivattua tai tuoretta chiliä
• n. 2 rkl vahvaa paprikamaustetta
• suolaa, mustapippuria
• lehtipersiljaa
• (rosmariinia/timjamia)

Laita kuskusia varten vesi kiehumaan. Leikkaa sipulit ohuiksi puolirenkaiksi ja pilko paprika ja kesäkurpitsa pienehköiksi paloiksi. 

Ennen kasvisten paistamista, paahda pannulla mantelit. Lisää ne kuivalle pannulla ja kääntele usein, sillä niiden pinta kärähtää helposti. Mantelit ovat valmiita, kun pinta on hieman rusehtava ja maku paahteinen.

Paista kasviksia oliiviöljyssä kuivatun chilin (ja rosmariinin/timjamin) kanssa, kunnes sipuli on makeutunut ja muut pehmenneet sopivasti. Lisää paistamisen loppuvaiheessa pannulle oliivit, sillä niiden ei ole tarkoitus paistua pinnasta, ainostaan pehmetä lämmössä.

Kun kuskus on valmis, lisää sinne kasvikset sekä mantelit. Lisää myös paprikamaustetta, jota saakin olla runsaasti, jotta ruoka saisi lisää punaista väriä. Lisää myös oliiviöljyä, jos annos tuntuu kuivalta tai kuskus-suurimot eivät ole tarpeeksi erottuvia. Lopuksi lisää sitruunamehu ja lehtipersilja.

Nauti sellaisenaan tai esim. salaatin kanssa!

Mozzarella

Mozzarellarullia kinkku- ja salaattitäytteellä Obika-mozzarellabaarissa Milanossa.

Bufala-mozzarellaa prosciutto crudon ja salaatin kanssa (kotona tehty).

Mozzarella on aina kuulunut suosikkijuustoihini ja parhaimmillaan se on mielestäni puhvelinmaidosta tehtynä oikein kypsien tomaattien, basilikan, oliiviöljyn ja mustapippurin kanssa tai lihapullapasta-annoksen päälle lisättynä. Italiassa luonnollisesti ruokakauppojen mozzarellavalikoima on laaja; on lehmän- ja puhvelinmaitomozzarellaa, eri kypsyysasteita ja eri kokoisia paloja. Tiskiltä saa lisäksi joissain paikoissa savustettua ja muilla tavoin aromisoitua mozzarellaa.

Lehmänmaidosta mozzarella valmistetaan tyypillisesti Pugliassa, Calabriassa, Basilicatassa, Abruzzossa ja Molisessa. Joissain osissa Pohjois-Pugliaa, Campaniaa ja Laziota käytetään puhvelinmaitoa, joka on peräisin tietyillä alueilla kasvateuista puhveleista, ja jonka käsittelyssä pätee tietyt määräykset. Tällaista mozzarellaa merkitään suojamerkinnällä DOP (Denominazione di origine protetta), Suomessa SAN (Suojattu alkuperänimitys). Tämä on yksi EU:ssa käytössä olevista alkuperämerkinnöistä, joiden alla oleviin tuotteisiin pätee määritelmiä alueen, ilmaston, lajien ja valmistusmenetelmien suhteen. DOP-nimityksen alla on myös esim. liha- ja kalatuotteita, viljatuotteita, oliiviöljyjä ja viinietikoita.

Mozzarella valmistuksessa on viisi vaihetta: koagulaatio, juustomassan rikkominen ja kypsyttäminen, kehrääminen, muotoilu ja suolaaminen.

Ennen varsinaista valmistusprosessia ensimmäiset toimenpiteet tapahtuvat luonnollisesti alkutuotannossa; puhvelinmaito on toimitettava meijeriin 12 tunnin sisällä lypsystä. Meijerissä maito ensin suodatetaan epäpuhtauksien poistamiseksi. Se voidaan pastöroida, tai mozzarella voidaan valmistaa pastöroimattomasta maidosta.

Koagulaatio

Koagulointi tehdään lisäämällä maitoon starter-kulttuuria, jossa on kaseiinia pilkkovaa renniiniä ja maitohappobakteereja (jos pastöroimaton maito, bakteereja ei tarvitse lisätä). Starter-kulttuuri saadaan perinteisesti lehmän tai lampaan mahasta, mutta nykyisin käytetään myös paljon laboratoriossa mikrobiologisesti (bakteerin DNA:ta muuntelemalla) saatuja starterkulttuureja. Renniini pilkkoo kaseiini-proteiinia aiheuttaen proteiinien koaguloitumisen, jolloin rasvat jäävät kiinteään faasiin ja proteiineja jää nestefaasiin eli heraan. Maitohappobakteerit puolestaan käyttävät laktoosia ravintonaan tuottaen aearobisessa metaboliassaan maitohappoa. Maitohappo vaikuttaa edullisesti juuston aistittaviin ominaisuuksiin. Koagulaatiolle ihanteellinen lämpötila on 34-38 C, ja se kestää alle puoli tuntia. Kiinteä, kuiva faasi on nimeltään juustomassa, ja se on tässä vaiheessa suurehkoina paloina.

Juustomassan rikkominen ja kypsyttäminen

Juustomassaa rikotaan manuaalisesti tai välineiden avulla ensin kuutioiksi ja sitten yhä pienemmiksi palasiksi, kunnes se on pientä kokkaretta. Sen jälkeen juustomassa laitetaan sankoon ja peitetään heralla. Herassa olevat maitohappobakteerit pääsevät nyt töihin, happamoittamaan juustomassaa huoneenlämmössä. Happamoittamisvaihe kestää noin 3-4 tuntia, kunnes on saavutettu ihanteellinen pH; noin 4,8. Tämä valmistusvaihe vaikuttaa paljon mozzarellan aistittavaan ja rakenteelliseen laatuun. Juustomassalle tehdään testi sen selvittämiseksi, milloin se on valmis kehrättäväksi: pieni pala mozzarellaa upotetaan kuumaan veteen, annetaan olla hetken, ja venytetään puukepin avulla. Jos juustomassa venyy metrin mittaiseksi ilman katkeamista, se on valmis kehrättäväksi.

Kehrääminen

Kehruu tapahtuu kaatamalla juustomassan päälle kiehuvaa, suolattua vettä. Juustomassaa sitten venytetään perinteisesti puisten työkalujen avulla, ja karaistuneet juustomestarit upottavat myös paljaat kätensä veteen. Juustoa keritään eli venytetään, kunnes sen rakenne on homogeeninen ja kiiltävä. Vesi ainoastaan pehmentää juustomassa, se ei sekoitu siihen. Vesi poistetaan, ja saadussa juustomassassa on erityinen, rihmamainen rakenne.

Muotoilu

Mozzarellan muotoilu tapahtuu perinteisesti käsin ja jälleen apuna käytetään puista välinettä. Koneellisesti muotoilemalla mozzarellasta tehdään esimerkiksi kuutiomaisia paloja. Osa artesaaniperinteellä tehdyistä muodoista, kuten letti, ovat mahdollisia tehdä vain käsityönä.

Suolaus

Suolaus tehdään upottamalla mozzarellat noin 10-18 % suolaliuokseen, aika vaihtelee meijeristä riippuen.   Mozzarellat siirretään säilytysnesteeseen, jonka suolapitoisuus on alhaisempi, ja tällöin juustopalan suolaisuus tasoittuu. Sisäosat tulevat ulompia kerroksia suolaisemmiksi, sillä niiden rakenteessa on enemmän sitoutumispaikkoja suolalle.

Lähteet: http://www.mozzarelladibufala.org/comevienefatta.htm ja http://it.wikipedia.org/wiki/Mozzarella

Tomaatti-linssikeitto

Keittoa, bufala-mozzarellaa, basilikaa ja leipää tapenaden kanssa.

Tomaatti-linssikeitto on ruokaisa ja sitä on hyvä keitellä saman tien iso kattilallinen. Sitä voi vaikka ottaa seuraavana päivänä töihin lounaaksi ja laittaa loput pakkaseen. Keitto valmistuu noin tunnissa, linssien kypsymisaika on määräävä osio. Vaikka käyttäisit liotettuja, noin 10 minuutissa kypsyviä linssejä, on keittoa hyvä hauduttaa ainakin 30 minuutin ajan makujen syventymiseksi ja ylimääräisen nesteen haihduttamiseksi.

Keittoon tulee mietoja mausteita, jolloin makua syventämään tarvitaan melko paljon suolaa. Tomaattikeitto jää helposti valjun makuiseksi, jos mausteita ja suolaa käyttää liian vähän. Tämä onkin yksi niistä harvoista ruoista, joihin lisään reilusti suolaa. Lisukkeiksi sopii esim. bufala-mozzarella tai paahdetut kurpitsansiemenet.

Kyseinen keitto on mausteiltaan italialaistyyppinen. Intialaisessa keittiössä käytetään paljon linssejä ja saatkin varioimalla siitä intialaistyyppisen sopan, kun käytät mausteina kuivattuja korianterin-, fenkolin- ja kuminansiemeniä, kardemummaa, tähtianista, chiliä ja tuoretta inkivääriä.

Noin 6 hengelle:

• 2 kg tomaatteja
• 300 g punaisia tai vihreitä linssejä
• 4 valkosipulinkynttä
• 3 rkl oliiviöljyä
• 2 rkl balsamiviinietikkaa
• yrttejä: tuoretta tai kuivattua oreganoa, basilikaa ja timjamia
• suolaa, mustapippuria

Laita linssit kiehumaan ohjeen mukaan. Huom. jos käytät esiliotettuja linssejä, jotka kypsyvät n. 10 minuutissa, älä esikeitä linssejä, vaan lisää ne ja vettä kattilaan suoraan tomaattien kanssa.

Kalttaa tomaatit: Poista tomaateista karat ja tee niihin ristiviilto kuorimisen helpottamiseksi. Kiehauta isossa kattilassa reilusti vettä ja laita tomaatit veteen noin minuutiksi. Kuori tomaatit. Jos haluat, poista siemenet. Itse laitan tomaatit simenineen, sillä ne eivät minusta tunnu keitossa millään lailla, ja säästyn näin myös ekstra-vaivalta.

Laita kuoritut tomaatit isoon kattilaan hautumaan miedolla lämmöllä. Pilko joukkoon valkosipuli ja lisää yrtit sekä suola ja mustapippuri. Lisää joukkoon myös oliiviöljy ja balsamiviinietikka. Keittele ja riko tomaatteja keittokauhalla. Jos käytät "pikalinssejä", lisää ne ja vettä joukkoon. Jos käytät pitkää keittoaikaa vaativia linssejä, lisää ne silloin, kun linssit ovat lähes kypsiä (vain linssit, ei keitinvettä). Hauduta keittoa linssien lisäämisen jälkeen noin 15 minuutin ajan lisäten vettä tarvittaessa. Jos rakenne on liian vetinen, anna hautua pidempään.

Ihania illallisia vierailijoiden kanssa, pitkä pääsiäinen, sateisia päiviä...

Meillä on vajaan kahden viikon sisällä ollut monia vieraita Suomesta, mikä on ollut aivan mahtavaa. Ollaan nähty perhettä ja vähän ystäviäkin oikein olan takaa ja vietetty onnellisia ja ihania hetkiä heidän kanssaan. Minulle ja siskolleni tämä aika on tuntunut ihan lomalta. Todellisuudessakin täällä on kyllä pitkät pääsiäislomat; esimerkiksi meillä yliopistolla lomaa on viisi päivää.

Tänään kokkasin pitkästä aikaa kotona, sillä kävijöiden kanssa ollaan kierrelty kaupunkia ja syöty lounas sekä muut ateriat ulkona; kotona ei olekaan paljoa tullut oltua vähään aikaan. Tein naudanpaistia ohueksi viipaloituina rapeiden perunoiden, papujen ja sinappi-sitruunakastikkeen kanssa. Kaupan lihatiskissä on nautaa ohueksi viipaloituna, mikä on kätevää, mutta helppohan tuo on itsekin leikata. Paisti sopii tähän, sillä ohuena sen kuivakkuus ja lievä sitkeys ei tule esiin, kuten paksuna pihvinä tulisi. Paistin sijaa ulko- tai sisäfilee sopii tarkoitukseen mitä parhaiten. Kastikeeksi halusin tehdä jotain kevyttä mutta maistuvaa, ja vahvasta sinapista (esim. Dijon) ja sitruunamehusta saa aikaa nopeasti hyvän ja maistuvan kastikkeen.

Jälkiruoaksi nautin Mignon-munan, saimme niitä tuliaiseksi ja onneksi vielä muutama oli jäljellä. Fazerin suklaa on todella hyvää, ja tuliaisista kaksi levyä sitä menikin alle viikossa.

Iltaisin on sadellut hieman, mutta tänä iltana tuli kovin sade moneen viikkoon, hyväksi onneksi vieraillemme! Nyt sitä on hyvä istua kotona ja herkutella isojen pisaroiden tiputellessa ikkunaan.

Lisää valkosipuli ja timjami vasta, kun perunat näyttävät tältä.

Naudanpaistia, rapeita perunoita ja papuja. Sinappi-sitruunakastiketta. 2 hengelle:

• 120-150 g naudanpaistia (tai filettä) per henki
• 400 g kiinteitä perunoita
• 4 isoa valkosipulinkynttä
• pieni nippu tuoretta timjamia tai rosmariinia
• suolaa, mustapippuria
• 200 g vihreitä papuja
• paistamiseen oliiviöljyä
• 1 sitruunan mehu
• 2 tl vahvaa sinappia (esim. Dijon, jossa sinapinsiemenet kokonaisina)

Tee kastike sekoittamalla sitruunamehu ja sinappi.

Aloita ensin perunoiden valmistus. Pese perunat ja leikkaa niistä isoja ranskanperunoita vastaavia paloja. Huom. älä huuhdo pilkottuja perunoita vedellä, sillä niiden tärkkelys alkaa huuhtoutumaan, eikä paistojälki sen jälkeen ole yhtä hyvä. Kuumenna öljy pannulla ja laita perunat paistumaan. 

Leikkaa papujen kovat päät pois ja laita niitä varten vesi kiehumaan. Papujen keittoaika on noin 7 minuuttia ja ne ovat valmiita, kun pinta on pehmennyt, mutta tuntuvat vielä hampaissa.

Kuori valkosipulinkynnet ja pilko pieneksi. Silppua timjami. Paista kuumalla lämmöllä noin 15-20 minuutin ajan, kunnes perunoissa on kullanruskea pinta ja haarukalla kokeiltuna sisus on pehmennyt. Lisää vasta tässä vaiheessa valkosipuli ja timjami, siten ne eivät pääse palamaan. Paista vielä noin 5 minuutin ajan tarkkaillen, etteivät valkosipuli ja timjami ruskistu liikaa. Mausta lopuksi suolalla ja mustapippurilla.

Lihojen paisto on nopea toimenpide. Paista siivuja kuumalla pannulla oliiviöljyssä (tai voissa) kummaltakin puolelta noin 1 minuutin ajan. Mausta lopuksi suolalla.

Laita kaikki ainekset lautaselle ja kastike lihojen päälle sekä vähän lisukkeillekin.

Suussasulavaa Mignon-munaa jälkiruoaksi...